Vuosi 2009

Vuosi 2008
Vuosi 2007
Vuosi 2006
Vuosi 2005
Vuosi 2004
Vuosi 2003
Vuosi 2002

Maalis- ja huhtikuu 2009

MUSIIKKIVIDEOITA

Marianne Faithfull - Boulevard of Broken Dreams

Suuri vanha hämyinen kartano. Rikas vanha leski-rouva turkiksen kanssa laulaa terassilla kuun loistaessa. Pitää sikaria kädessään. Suuri laiha kissa käpertyy tämän syliin. Rouva silittää kissaa ja hetken päästä alkaa kävellä portille. Nainen ottaa turkiksen pois ja hänelle jää mekko ja korkokengät jalkaan. Nainen kävelee portille ja näkee ohijuoksevan miehen kaatosateessa. Mies kiertää talon kaukaa. Naiselta putoaa kyynel, kun kukaan ei pidä hänestä.

Sting - Sacred love

Aluksi kuvataan jylhiä maisemia. Taivaalle heijastuvat intialaiset tanssijat. Laulaja laukaa kallion päällä. Ensin kuvataan laulajaa ympäri ämpäri ja eestaas, sitten taustalle ilmestyy kävellen muutama tanssija. Kuvataan hetki tanssijoita, sitten zoomataan laulajan lähelle. Kuvataan maisemia. Sen jälkeen kuvataan lähelle laulajaa ja sitten taas maisemia. Sitten laulaja lähtee kirmaamaan kallion päältä. Otetaan kuvaa kallion takaa. Laulaja hyppii mikkinsä kanssa alaspäin suurelle niitylle. Sitten hän tekee jotain hienoa niityllä. TaustatanssijaT hyppivät laulajan perässä ja lopuksi kuvataan maisemia. Lopussa taivaalle heijastuu laulajan kuva.

Rolling Stones - I can´t get no Satisfaction

Diskossa tupakan savussa mies valmistautuu esiintymään. Ihmiset hyppivät, kun hän laulaa. Hän hyppää yleisöön. Osuessaan lattiaan hänen länkkärivermeensä muuttuvat frakiksi ja ympäristö kirkoksi. Vastapäätä on nainen, joka on ymmällään, kun mies suutelee nopeasti, heittää krakan kaulastaan naisen hunnun päälle ja juoksee jättiovista ulos. Juostessaan hän koko ajan laulaa. Vieraat nousevat ja nainen juoksee pihalle, mutta mies antaa lentosuukon. Hyppää avoautoon ja kaasuttaa pois. Heiluttaa naiselle, ajaa tunneliin. Ja sen jälkeen hän laulaa taas lavalla ja poistuu takahuoneeseen.

Kirjoittajakoulun 11-13 -vuotiaiden ryhmä

OLIPA KERRAN?

Olipa kerran sinikantinen aapinen, jossa oli tarroja. Aapinen osasi puhua. Hän oli tosi kohtelias ja komea. Hänellä oli vaimo. Hän täytti eilen 46. Aapisen nimi oli Karana ja hänen vaimonsa nimi oli Riitta. He menevät huomenna naimisiin.

Julia Kinnunen

KOIRA

Koira ystävä on kuin ihana lelu.
Autossa outoa on,
mutta koti kuin äidin peti.
On luu kuin suklaalevy,
mutta leikki on mun työni.
Päivä laiska on,
mutta juoksen kuin hevonen.
On koirat ystäviäni,
kun kissan nään,
saan hepulin.

Saara Toivainen

ELEFANTTI TUO ONNEA

Olipa kerran elefantti. Elefantti oli onnekas. Kaupungissa kulki huhu, että jos saisi kukat riitelemään, elefantti menisi sovittamaan riidan. Kun elefantti tulisi tarpeeksi lähelle sekamelskaa, sille tapahtuisi näin; Se muuttuisi pieneksi, sille tulisi kärsänpäähän korvat, torahampaat, häntä keltaiseksi. Riitelevät kukat menisivät elefantin ympärille ja se, kuka saisi elefantin, saisi ikuisen onnen. Elefantilla on mahassa neliapila. Mutta ainakaan vielä kukaan ei ole saanut kukkia riitelemään ja elefanttia selvittämään kukkien riitaa. Mutta sitä kovasti kyllä yritetään, ainakin Intiassa.

Susanna Leppinen

YKSINÄINEN KOIRA

Olipa Kerran koira. Hän asui yksin kaukaisessa laaksossa. Koiralla ei ollut paljon ystäviä, hänellä oli vain hänen serkkunsa ystävinänsä, mutta hänen serkkunsa olivat paljon matkoilla, joten suurimmaksi osaksi hänen oli oltava yksikseen.
Eräänä päivänä kun koira oli kävelyllä, hän lähti kauemmaksi kuin usein. Hän meni pikku kaupunkiin päin. Hän ei ollut ikinä mennyt niin kauaksi. Hän ei ollut edes nähnyt kaupunkia, mutta tänään hän halusi mennä katsomaan kaupunkia. Sitten hän näki kaupungin. Hän lähti heti kiertelemään kaupunkia.
Ensimmäiseksi koira meni korukaupan ohi, mutta palasi hiukan takaisin ja jäi katselemaan korukaupan ikkunasta koruja. Nyt hän jatkoi matkaa. Seuraavaksi hän meni puistoon. Hän näki puistossa leikkiviä lapsia. Koira tykkäsi kamalasti lapsista! Hän meni heti leikkimään lasten kanssa. Sitten lasten äidit häätivät koiran pois, vaikka lapset olisivat halunneet leikkiä koiran kanssa. Sitten koira näki omituisen otuksen, jollaista hän ei ollut ikinä nähnyt.
Koira sanoi: Kuka sinä olet? Minä olen koira.
– Hei, minä olen ankka.
– Haluaisitko olla minun ystävä? Koira kysyi.
– Totta kai minä haluan olla sinun ystävä, ankka vastasi. sitten he menivät yhdessä ostamaan jäätelöä. Sitten heistä tuli parhaat ystävät. Koira pyysi ankan luokseen asumaan.

Taru Tuomi

VIIKONPÄIVÄT

Maanantaina markettiin,
tiistaina takaisin taloon,
keskiviikkona kerrataan kaikki,
torstaina torvea soitetaan,
perjantaina pelotellaan,
lauantaina leivotaan,
sunnuntaina surullisia ollaan,
siihen tämä loppui vaan.
Ha-haa!

Vilma Ripatti

Kirjoittajakoulun 8-10 -vuotiaiden ryhmä